Muuta fonttikokoa: suurentaa vähentää

Souvenaid® on kliininen ravintovalmiste, jota käytetään
terveydenhuollon henkilöstön ohjauksessa.

Alzheimerin taudin oireet

Alzheimerin taudin oireet

Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Tyypillisesti viime aikojen tapahtumat unohtuvat, mutta vuosien takaiset tapahtumat saatetaan muistaa hyvinkin tarkasti. Vanhojen asioiden säilyminen muistissa viivyttää usein muistihäiriön huomaamista: ihmiset uskovat, ettei omaisen muistissa voi olla mitään vikaa, mikäli hän muistaa näin kaukaisia asioita. Alzheimerin taudin varhaisessa vaiheessa on kuitenkin tyypillistä, että nimenomaan lyhytkestoinen muisti heikkenee.

Mikäli huomataan muistin heikkenemistä edellä mainitulla tavalla, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen

Usein potilas itse tai joskus myös omainen kiinnittää huomiota muistihäiriöihin, jolloin otetaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai muistihoitajaan.  Tällöin tehdään alkuarviointi, jonka perusteella päätetään mahdollisista jatkotutkimuksista.  Mikäli potilas saa lähetteen erikoislääkärille tai muistipoliklinikalle, siellä suoritetaan lisätutkimuksia (kuten esim. neuropsykologiset tutkimukset, aivokuva, selkäydinnestetutkimus).    Diagnoosi perustuu taudille laadittuihin kliinisiin kriteereihin.

Alzheimerin taudin ja unohtelun erot

Kaikki unohtavat välillä jotakin, ja unohtelu lisääntyy usein iän myötä. Voi olla vaikea arvioida, liittyykö se normaaliin ikääntymiseen. ’Tavallisen’ unohtelun ja Alzheimerin tautiin liittyvän unohtelun erona on yleensä muistihäiriön syvyys. ’Tavallisesti’ unohteleva ihminen muistaa yleensä unohtuneeseen asiaan liittyviä asioita. Hän saattaa esimerkiksi unohtaa hetkeksi naapurin nimen mutta muistaa silti, että puhekumppani on oma naapuri. Alzheimerin tautia sairastava unohtaa usein sekä naapurin nimen että sen, miksi hänet tuntee.

Diagnoosi

Jos sinulla tai omaisellasi todetaan Alzheimerin tauti, tilanne voi herättää monia tunteita. Joidenkin mielestä tieto voi ahdistaa tai järkyttää. Toiset kieltävät asian tai häpeävät sitä. Joillekin voi olla helpotus saada lopultakin ’virallinen’ diagnoosi.

Tuntuipa asia miltä tahansa, voi olla hyvä hankkia lisää tietoa Alzheimerin taudista, saatavilla olevista hoidoista ja lääkäriltä kysyttävistä asioista. On myös tärkeää kertoa omaisille esille tulleista asioista ja keskustella niistä heidän kanssaan. Positiivinen ajattelu ja muiden tuki saattavat olla tänä aikana erityisen tärkeitä.

Alzheimerin taudin vaiheet

Alzheimerin tauti on monimuotoinen ja vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin. Monilla tauti etenee kuitenkin tiettyjen vaiheiden mukaisesti. Eri vaiheet kuvastavat aivomuutosten etenemistä. Varhaisin oire on yleensä arjessa ilmenevä muistin heikkeneminen. Tässä vaiheessa tauti ei välttämättä aiheuta muita oireita kuin unohtelua.

Myöhemmin kehittyy yleensä kielen ja kommunikaation vaikeuksia, kun ympäröivän maailman tuntemus muuttuu. Tässä vaiheessa esiintyy myös suunnittelu- ja ongelmanratkaisuvaikeuksia, kun tauti leviää aivojen etuosan alueelle. Myöhemmin voi ilmaantua mieliala- ja käyttäytymismuutoksia. Tässä keskivaikeassa tautivaiheessa päivittäistoimet tuottavat yleensä vaikeuksia, ja arkitoimiin tarvitaan enemmän apua.

Alzheimerin taudin vaiheet

Alzheimerin taudin varhainen vaihe

Taudin varhaisimmissa vaiheissa muistihäiriö painottuu arkiasioihin. Muutokset voivat kuitenkin olla niin pieniä, että on vaikea tietää, liittyvätkö ne normaaliin ikääntymiseen. Varhaisia varoittavia oireita ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Tavaroiden kadottelu tai joutuminen vääriin paikkoihin
  • Häkeltyminen tutuissa paikoissa
  • Arkitoimien hidastuminen
  • Mielialan muutokset

Keskivaikea

Alzheimerin taudin tässä vaiheessa muistihäiriöt ovat näkyvämpiä ja myös muut muistiin ja tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot alkavat heikentyä. Esimerkiksi seuraavia voi esiintyä:

  • Samojen asioiden kertominen toistuvasti tai samojen kysymysten kysyminen yhä uudelleen
  • Vaikeudet perheenjäsenten tai ystävien tunnistamisessa
  • Vaikeudet sanojen löytämisessä tai puheen sujumattomuus
  • Huolimaton ulkoasu
  • Mielialan ja persoonallisuuden muutokset

Vaikea

Tässä vaiheessa tautimuutokset leviävät lähes kaikkiin aivojen osiin, ja puhutaan laaja-alaisesta dementiasta. Tauti vaikuttaa vaikeasti kaikkiin muistitoiminnon osa-alueisiin ja huonontaa myös fyysistä toimintakykyä. Tässä tautivaiheessa voi esiintyä seuraavia:

  • Kyvyttömyys tunnistaa itseä tai lähiomaisia
  • Virtsan ja ulosteen pidätyskyvyttömyys
  • Näkö- tai kuuloharhat
  • Stereotyyppiset tai rituaaliset käyttäytymismallit
  • Avuntarve yksinkertaisimmissakin arkitoimissa

Mennyttä ja tulevaa

Ensimmäinen tunnettu Alzheimerin tautia sairastanut potilas oli 51-vuotias nainen nimeltä Auguste D. Hänet tuotiin lääkäriin vuonna 1901 muistihäiriöiden, kielellisten kykyjen heikkenemisen ja käytösmuutosten vuoksi. Hänet otettiin sairaalahoitoon, jossa hän kuoli viisi vuotta myöhemmin. Tänä aikana hänen psyykkiset kykynsä heikkenivät yhä enemmän ja käytösoireet pahenivat. Aivojen ruumiinavausnäytteissä havaittiin kertymäplakkeja ja hermo¬säie¬kimppuja, joita pidetään nykyään Alzheimerin taudin keskeisinä tunnusmerkkeinä.
Vuosikymmenten tutkimustyön ansiosta Alzheimerin taudin tyypillinen oirekuva ja taudin kulku tunnetaan nykyään hyvin. On selvää, että Auguste D. oli taudin varsin pitkälle edenneessä vaiheessa. Hänen tilanteensa oli epätavallinen, sillä hän oli melko nuori.

1970-luvun puolivälissä tutkijat oivalsivat, että Alzheimerin tautia sairastavien asetyylikoliinipitoisuudet ovat pienentyneet. Asetyylikoliini on muistin kannalta erittäin tärkeä hermoston välittäjäaine. Kyseinen keksintö oli Alzheimer-lääkkeiden kehityksen kannalta merkittävä läpimurto.
Oireita voidaan nykyään hoitaa kahdentyyppisillä lääkkeillä. Ensimmäinen ryhmä ovat asetyylikoliini¬esteraasin (AKE) estäjät, jotka vaikuttavat hidastamalla asetyylikoliinin hajoamista. Niitä suositellaan käytettäväksi Alzheimerin taudin varhaisvaiheissa. Toinen ryhmä ovat NMDA-reseptorin antagonistit (memantiini), jotka vaikuttavat glutaminergiseen toimintaan. Niitä määrättiin aluksi taudin keskivaikean vaiheen hoitoon, mutta nykyään memantiinia määrätään melko yleisesti yhdessä AKE:n estäjän kanssa lievän taudin hoitoon.

Maailmassa on arviolta 35,6 miljoonaa dementiapotilasta, ja heidän määränsä kasvaa edelleen. Ikä on Alzheimerin taudin tärkein riskitekijä. Useimmat potilaat ovat vähintään 65-vuotiaita, ja Alzheimerin taudin todennäköisyys suurenee iän myötä. Tutkijoiden mukaan perimä voi joskus vaikuttaa Alzheimerin tautiin, mutta vain alle 5 % tapauksista on Alzheimerin taudin varsinaista familiaalista eli suvussa kulkevaa muotoa.
Myös monia muita Alzheimerin taudin riskitekijöitä tunnetaan. Niitä ovat koulutustaso, naissukupuoli, pään vammat, tupakointi, alkoholi, verenpainetauti ja ruokavalio. Eri tekijöiden tarkkaa vaikutusta ja merkitystä ei vielä tunneta täysin.

Tänään
go to top menu