Muuta fonttikokoa: suurentaa vähentää

Souvenaid® on kliininen ravintovalmiste, jota käytetään
terveydenhuollon henkilöstön ohjauksessa.

Alzheimerin taudin Diagnoosi

Jos sinulla tai omaisellasi todetaan Alzheimerin tauti, tilanne voi herättää monia tunteita. Joidenkin mielestä tieto voi ahdistaa tai järkyttää. Toiset kieltävät asian tai häpeävät sitä. Joillekin voi olla helpotus saada lopultakin ’virallinen’ diagnoosi.

Tuntuipa asia miltä tahansa, voi olla hyvä hankkia lisää tietoa Alzheimerin taudista, saatavilla olevista hoidoista ja lääkäriltä kysyttävistä asioista. On myös tärkeää kertoa omaisille esille tulleista asioista ja keskustella niistä heidän kanssaan. Positiivinen ajattelu ja muiden tuki saattavat olla tänä aikana erityisen tärkeitä.

Vinkkejä diagnoosivaiheeseen

Alzheimerin taudin oireet voivat kehittyä hitaasti. Ensimmäiset oireet eli häkeltynyt tai kiihtynyt olo tai unohtelu saatetaan aluksi sekoittaa virheellisesti tavanomaiseen vanhenemiseen. Kaikki eivät myöskään hae mielellään apua.

On tärkeää, että diagnoosi tehdään mahdollisimman pian, jotta muut sairaudet voidaan sulkea pois ja hoito voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Käynti oman yleislääkärin vastaanotolla on yleensä paras tapa aloittaa. Yleislääkäri arvioi tilanteen ja antaa tarvittaessa lähetteen erikoislääkärille, esimerkiksi neurologille (hermostosairauksien erikoislääkäri) tai geriatrille (vanhustentautien erikoislääkäri). Nämä erikoislääkärit tutkivat tarkemmin potilaan kielellisiä kykyjä ja muistia ja järjestävät aivojen kuvantamistutkimuksia. Prosessi voi kuitenkin viedä aikaa, joten on hyvä kääntyä lääkärin puoleen mahdollisimman varhain.

Vinkkejä vastaanottokäyntejä varten

Seuraavista vinkeistä voi olla hyötyä riippumatta siitä, onko kyseessä oma lääkärikäyntisi vai oletko paikalla läheisen tukena:

  • Ennen lääkärikäyntiä on hyvä kirjoittaa ylös kysymykset ja mieltä painavat asiat
     
  • Mikäli mahdollista, pyydä omaista tai läheistäsi mukaan lääkärin vastaanotolle. Pyydä häntä myös kirjoittamaan ylös keskeiset seikat.
     
  • Pyydä lääkäriä tai muuta henkilöstöä selittämään kaikki epäselviksi jääneet sanat ja ilmaisut.
     
  • Kysy, mitä muutoksia on odotettavissa. Se helpottaa tulevaan varautumista.
  • Pyydä tarkempia ruokavalio- tai liikuntaneuvoja.
     
  • Pyydä lääkäriä kirjoittamaan lääketieteelliset termit paperille etenkin, jos äidinkielesi ei ole suomi.
     
  • Pyydä tietoa paikallisista vertaistukiryhmistä
     
  • Kysy, mistä saat tarvittaessa lisätietoa.

Et ole yksin

Miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa sairastavat Alzheimerin tautia. Omaiset ja ystävät voivat tarjota paljon tukea, ja jotkut kokevat, että tieto diagnoosista lähentää perheenjäseniä. Vertaisryhmiä ja internetin tukisivustoja on runsaasti. Aktiivinen sosiaalinen elämä auttaa pärjäämään.

Monien mielestä vertaisryhmään liittyminen on hyödyllistä, sillä ryhmän kautta voi saada toisenlaista tukea ja ymmärrystä kuin omaisilta ja muilta läheisiltä.

Vertaisryhmä tutuksi

Vertaistukiryhmät voivat olla todella hyödyllisiä sekä omaishoitajan että Alzheimerin tautia sairastavan kannalta. Joskus jo tieto siitä, että muille on tapahtunut samoin, voi helpottaa elämää. Vertaisryhmät voivat olla palkitsevia, sillä niissä voi kertoa omista huolista, saada hyödyllisiä neuvoja ja tavata ihmisiä, jotka ymmärtävät tilanteen täysin ja osaavat neuvoa pärjäämiskeinoja. Voi myös olla virkistävää vain kuulla, miten muut ovat selvinneet samanlaisista ongelmista. Mukana on kaikenikäisiä ja taustoiltaan erilaisia ihmisiä, mm. aikuisia lapsia, puolisoita, kauempana asuvia omaisia ja terveydenhuoltohenkilöstöä.

Pyydä terveydenhuoltohenkilöstöltä tietoa paikallisista vertaisryhmistä ja niihin liittymisestä. Jos alueella ei ole ryhmää, kannattaa harkita uuden ryhmän perustamista. Terveyden¬huollon henkilöstö voi ehkä antaa tietoa alueen muista perheistä, joissa jollakulla perheenjäsenellä on Alzheimerin tauti. Voit myös ottaa yhteyden maanlaajuisiin Alzheimer-järjestöihin ja tukiverkostoihin, jotka pystyvät ehkä auttamaan.

go to top menu